Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

(Julkaistu 10.9.2018 DigiKillan blogissa)

EDTECH JA OPPIJAN MENESTYS – NÄKÖKULMIA TOIMIALAN TILANTEESEEN

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

 

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

 

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä  pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

 

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

 

Teksti: Timo Väliharju, puheenjohtaja, EduCloud Alliance